Se on muotoutunut residuaalisena tuotteena miljoonien vuosien aikana alumiinisilikaatteja sisältävien kivien rapautuessa kemiallisesti. Sitä löydettiin ensi kerran Ranskassa vuonna 1821, ja sen jälkeen löytöjä on tehty monissa paikoissa eri puolilla maailmaa. Hydrolla on osuudet kahteen bauksiittikaivokseen Brasiliassa.
- Bauksiittiesiintymiä on laajalti, enimmäkseen trooppisilla alueilla, joilla rapautuminen on ollut riittävän intensiivistä bauksiitin syntymiseksi. Resurssit ovat nykyään kuitenkin tiukasti muutaman kilpailevan omistajan hallussa.
- Bauksiittia esiintyy yleensä ohuena, tyypillisesti 2–5 metrin kerroksena maan pinnalla tai sen läheisyydessä.
- Sen vuosituotanto on maailmanlaajuisesti noin 250 miljoonaa tonnia. Tuotanto on kasvanut viime vuosikymmenestä yli 5 prosentilla, suurelta osin Kiinan kasvaneen kysynnän takia.
- Bauksiitti on sellaisten mineraalien yhdistelmä, jotka sisältävät eri pitoisuuksia hydratoituneita alumiinioksideja ja epäpuhtauksia. Primaarimalmimineraaleja ovat gibbsiitti (alumiinioksidin trihydraatti), böhmiitti ja diaspori (alumiinioksidin monohydraatteja)
- Gibbsiittipitoista bauksiittia suositaan, koska sitä voidaan jalostaa alhaisemmissa uutoslämpötiloissa kuin muita alumiinioksideja sisältäviä mineraaleja.
- Bauksiitti on yleensä punaruskeaa, mutta se voi olla myös valkoista, kellanruskeaa tai keltaista riippuen mukana olevien rautamineraalien tyypistä ja pitoisuuksista. Myös rakenteita on monenlaisia, mutta tyypillisesti se on kiilloltaan himmeästä maankaltaiseen ja ulkonäöltään monesti saven tai mullan kaltainen.
- Alumiinioksidi metallurgisiin tarkoituksiin
- Hioma-aineet
- Sementti
- Kemialliset sovellukset